tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 24. luukku


Viimeinkin jouluaatto! Sen kunniaksi Oi, jouluyö, jonka myötä joulu saapuu. Laulun on säveltänyt ranskalainen säveltäjä Adolphe Adam (1803–1856) vuonna 1847. Se tunnetaan muun muassa nimillä Cantique de Noël, Minuit chrétiens ja O Holy Night. Laulun sanat pohjaavat runoilija Placide Cappeaun (1808–1877) joulurunoon Minuit chrétiens vuodelta 1843. Laulun suomennos on suomalaisen laulajan ja sanoittajan Kyllikki Solanterän (1908–1965) kynästä vuodelta 1952. Laululla on pitkät perinteet radiossa. Suomessa laulu kuuluu vahvasti jouluperinteeseen ja pitkään sitä soitettiin radiossa aina jouluaaton vaihtuessa joulupäiväksi. Oi, jouluyö on mahdollisesti myös ensimmäinen radiossa koskaan soitettu joululaulu, sillä kanadalainen keksijä Reginald Fessenden soitti sen viululla ensimmäisessä AM-radio –lähetyksessä jouluaattona 1906.

Hyvää Joulua!


<3 Mi piace

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 23. luukku


Arki huolesi kaikki heitä on Leevi Madetojan (1887–1947) säveltämä ja Alpo Noposen (1862–1927) sanoittama joululaulu. Madetoja oli köyhistä oloista ponnistanut suomalainen säveltäjä ja kapellimestari, joka työskenteli myös opettajana. Hän on tunnettu erityisesti oopperastaan Pohjalaisia, joka sai ensi-iltansa Suomalaisessa oopperassa vuonna 1924. Arkihuolesi kaikki heitä kuuluu Madetojan opukseen 20b, jossa se on yksinkertaisesti nimellä Joululaulu. Laulun melodia on mielestäni aina ollut kaunis, mutta lapsena inhosin sen sanoja. Sittemmin, olen oppinut arvostamaan myös niitä. Laulussa kehotetaan siirtymään arjesta juhlan tunnelmaan ja rauhoittumaan joulun ihmeen äärelle. Pieni pysähtyminen kiireisen syksyn jälkeen tekee vain hyvää.


<3 Mi piace

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 22. luukku


Have Yourself a Merry Little Christmas on Hugh Martinin (1914–2011) ja Raplh Blanen (1914–1995) kirjoittama joululaulu, joka kuultiin ensimmäisen kerran elokuvassa Meet Me In St. Luis Judy Garladin (1922–1969) esittämänä vuonna 1944. Myöhemmin vuonna 1957 Frank Sinatra (1915–1998) levytti laulun hiukan muunnelluin sanoin, joissa korostettiin alkuperäisiä sanoja enemmän joulun juhlavuutta eikä enää niinkään seuraavaan vuoteen selviämistä. Nykyisin Sinatran versio laulusta onkin tunnetumpi kuin alkuperäinen.


<3 Mi piace

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 21. luukku


Talvipäivän seisaus, vuoden pimein päivä. Näin vuoden pimeimpinä aikoina kadehdin muuttolintuja ja kaikkia muitakin järjellisiä eläimiä, jotka ovat keksineet keinon välttää tämä pimeys ja kylmyys. Parasta lienee kuitenkin vain keskittyä siihen, että tänään pimeys taittuu ja tästä eteenpäin jokainen päivä on hiukan edellistä valoisampi. Ja onhan päivän piristyksenä myös aina yhtä hellyttävä koulun joulujuhla.

Sylvian joululaulu perustuu Zacharias Topeliuksen runoon Sylvias hälsning från Sicilien vuodelta 1853. Laulun Sylvia viittaa kerttuun (Sylvia atricapilla), joka on muuttolintu ja talvehtii Siciliassa. Runossa puhutaan niin Sicilian kauneudesta kuin koti-ikävästäkin. Laulun isänmaallinen pohjavire lienee perua Suomen itsenäistymispyrkimyksistä ja kansallisuusaatteesta. Laulun melodian on säveltänyt kirjailija ja säveltäjä Karl Collan (1828–1871). Laulun sanat on suomentanut Martti Korpilahti (1886–1938).


<3 Mi piace

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 20. luukku


Lapsena olennainen osa joulunviettoani oli Lumiukko -elokuvan (The Snowman, 1982) katsominen. Parasta elokuvassa on kohtaus, jossa poika lentää ilmojen halki Lumiukon kanssa. Taustalla soi ihana Walking In the Air. Elokuva perustuu saman nimiseen vuonna 1978 julkaistuun lasten kuvakirjaan. Elokuvaksi kirjan sovitti Dianne Jackson (1941–1992), jonka käsistä on lähtöisin myös Beatles-animaatio Yellow Submarine. Musiikin Lumiukko -elokuvaan sävelsi Howard Blake (1938– ). Kuten kirja, myös elokuva on sanaton lukuun ottamatta laulua Walking In the Air. Elokuvassa sen laulaa Saint Paul’s Cathedralin kuoropoika Peter Auty (1969– ), josta lopulta tuli oopperatenori.


<3 Mi piace

torstai 19. joulukuuta 2013

Barokkimusiikkikonsertti Musiikkitalossa



Kävin sunnuntaina Musiikkitalossa Radion sinfoniaorkesterin matineassa kuuntelemassa Kamarimusiikkikonsertin. Iltapäivän ohjelmisto koostui barokkimusiikista, siis enimmäkseen 1600-luvun musiikista. Näin heti alkuun täytyy huomauttaa, että minä en todellakaan ole mikään vanhanmusiikin asiantuntija. Tätä konserttia ennen kokemukseni ja mielikuvani barokkimusiikista ovat olleet vain musiikkiopiston ja yliopiston musiikkihistorianluentojen ja musiikkinäytteiden varassa. Konsertissa riittikin ihmeteltävää niin soitinten kuin niiden soinninkin puolesta.

Orkesterin kokoonpanossa oli kaksi barokkitrumpettia, kaksi viulua, alttoviulu, sello, cembalo ja teorbi sekä muutamassa kappaleessa myös urut. Kaikki soittimet olivat ajanmukaisia. Jousisektion näkyvin ero nykyaikaisiin oli itse jousen muoto, mutta tämän lisäksi soittimissa oli suolikielet, joiden sointi poikkeaa nykyaikaisista. Barokki trumpetti on nykyaikaiseen trumpettiin verrattuna pidempi ja vailla venttiilejä. Torven virettä vaihdetaan putken pituutta vaihtamalla ja soittajilla olikin mukanaan vaihtoputket eri sävellajeissa olevia kappaleita varten. Uusi tuttavuus minulle oli teorbi. Seuralaiseni kysyi minulta ennen konsertin alkua mikä teorbi on ja jouduin myöntämään, ettei pelkkä nimi soittanut päässäni minkäänlaisia kelloja. Kun orkesteri saapui paikalle saimme huomata, että teorbi on valtavan pitkäkaulainen luuttu, eräänlainen bassoluuttu. Vanhoista soittimista koostuvan orkesterin sointi oli hiljaisempi ja pehmeämpi kuin nykysoitinten sointi. Tuntui myös siltä, että soitinten soittamisessa oli niiden yksinkertaisuuden vuoksi myös toisenlaisia haasteita kuin nykysoittimissa. On vaikea kuvailla, mistä tunne tulee, mutta jollain tapaa sointi tuntui olevan hyvin orgaanista, ja soittimen äänen ja vireen olevan paljolti kiinni juuri soittajasta. Näin oli erityisesti trumpettien kohdalla, jossa soittimen yksinkertaisuuden edessä tuntui ihmeelliseltä, että siitä löytyi niin laaja ääniskaala.

Ilokseni saimme musiikin ohella kuulla pieniä tarinoita säveltäjistä soitettavien teosten takana. Erityisesti mieleen jäi kertomus Alessandro Stradellan vaiherikkaasta elämästä. Tieto yhdistettynä soitettuihin kappaleisiin oli toimiva ratkaisu. Puhutut osat eivät olleet jäykkiä tai luennonomaisia, vaan niistä välittyi muusikoiden oma persoona ja intohimo musiikkia kohtaan. Viimeistään tässä vaiheessa ymmärsi olevansa hyvissä ja asiantuntevissa käsissä. Tunnelma oli niin mukava, että tarinoita olisi kuunnellut mielellään vielä enemmänkin. Konsertin lopussa pääsimme keskustelemaan tuttujen muusikoiden kanssa ja saimme kysellä hieman soitinten erityispiirteistä. Ajatellen niitä konsertissa kävijöitä, jotka eivät rohkene lähestyä taiteilijoita suoraan, voisi olla mielenkiintoista lisätä konsertin puheosuuksiin myös pientä infoa soittimista. Puolitoistatuntinen konsertti lennähti kuin siivillä. Ohjelmiston myötä kapea käsitykseni barokkimusiikista laajeni huomattavasti. Ohjelmasta kävi hyvin ilmi miten eri tyylisiä kappaleita barokkimusiikkiin sisältyy. Tätä ei musiikkihistorian luentojen lyhyistä musiikkinäytteistä opi.

Olisi mukava kuulla lisää kokoonpanon musisointia. Vaikka soittajat ovatkin RSO:n muusikoita, voisiko heillä ehkä olla mahdollisuus pieneen kiertueeseen tällä kokoonpanolla? Ehkä yhteistyö suomalaisten linnojen kanssa voisi olla mielenkiintoista? Muistan kuulleeni joskus Turun linnassa, kuinka aikoinaan uudet musiikkityylit ja soittimet saapuivat Suomeen juuri Turun linnan hovin kautta. Kuitenkin kun kysyin oppaalta lisää soittimista, ei hän osannut vastata tarkentaviin kysymyksiini (hänen puolustuksekseen on sanottava, että hänen oma vahvuutensa ja tutkimusalueensa liittyi tekstiileihin, edes oppaat eivät voi tietää kaikkea… ). Minun on helppo kuvitella sunnuntaina kuulemani kokoonpano soittamassa Turun linnan kuninkaansalissa, jossa yleisöllä on konsertin jälkeen mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä muusikoille että mahdollisesti myös linnan asiantuntijoille. Sama kuva on helposti siirrettävissä myös esimerkiksi Olavinlinnaan ja Hämeenlinnaan.


<3 Mi piace


ORKESTERISSA:
Laura Vikman & Hannu Vasara, viulu
Ritta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu
Mikko Ivars, sello
Jouko Laivuori, cembalo, urut
Atsuko Sakuragi & Miikka Saarinen, barokkitrumpetti
Solmund Nystabak, teorbi

Joulukalenteri 19. luukku


Hiljalleen alan havahtua siihen, että joulu todellakin on jo hyvin lähellä. Vielä pari päivää töitä ja saan viikonlopun myötä jäädä joululomalle. Sydämeeni joulun teen on tullut tunnetuksi Vesa-Matti Loirin (1945– ) laulamana. Ensimmäisen kerran se julkaistiin vuonna 1988 Loirin saman nimisellä joululevyllä. Laulun taustalla on vankkaa osaamista. Sen on säveltänyt Kassu Halonen (1953– ) ja sanat on kirjoittanut Vexi Salmi (1942– ). Sydämeeni joulun teen tavoittaa vanhojen joululaulujen tunnelmaa ja onkin jo vakiintunut osaksi suomalaista jouluperinnettä.


<3 Mi piace

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 18. luukku


Jos Kun Joulupukki suukon sai onkin sävyltään viaton, on Santa Babyssä sen sijaan vihjauksia vihjauksien perään. Santa Baby on jatsahtava ja pikkutuhma joululaulu vuodelta 1953. Sen taustalla ovat Joan Javits ja Philip Springer. Ensimmäisenä laulun levytti Eartha Kitt (1927–2008), joka tunnettiin niin laulajana, näyttelijänä, tanssijana kuin cabaret tähtenäkin. Laulussa nainen vakuutta kuinka kiltti on olut koko vuoden, ja pyytää Joulupukilta lahjaksi muun muassa turkiksia, jahtia ja jalokiviä. Tämä laulu sopii loistavasti yhteen sen kaikkein avonaisimmankin pikkujoulumekon kanssa. Versioita tästä epävirallisesta tuhmien tyttöjen joululaulusta on sittemmin kuultu aina Madonnasta Muppettien Miss Piggyyn.


<3 Mi piace

tiistai 17. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 17. luukku


I Saw Mommy Kissing Santa Claus on brittiläisen Tommie Connorin (1904–1993) säveltämä ja sanoittamana joululaulu. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1952, jolloin esittäjänä oli tuolloin 13-vuotias Jimmy Boyd (1939–2009). Laulusta tuli heti suosittu. Laulu kuvailee sitä kuinka pieni poika näkee piilostaan äidin suutelevan Joulupukkia mistelinoksan alla. Oletettavasti Joulupukki on pojan isä, vaikkei laulussa sitä erikseen mainitakaan. Laulu saa aivan toisen ulottuvuuden, jos haluaa ajatella Joulupukin parran alta löytyvän jonkun muun kuin pojan isän. Minä kuitenkin valitsen mielummin viattoman tulkinnan, jossa isä todella purskahtaa nauruun lapsen kertoessa suuren salisuutensa. Laulu on käännetty ainakin suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, espanjaksi ja ranskaksi. Suomenkielisen version Kun Joulupukki suukon sai sanat on kirjoittanut Saukki (1928– ).

Lauloin laulun hiljattain pojalleni joka ei malttaisi odottaa joulua. Suukko sai aikaan hihitystä, ja laulu piti laulaa heti uudelleen, sillä hän haluaisi oppia sen itsekin.


<3 Mi piace

maanantai 16. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 16. luukku


Vuonna 1996 valmistui Mauri Kunnaksen (1950– ) vuotta aiemmin ilmestyneeseen saman nimiseen kirjaan perustuva animaatioelokuva Joulupukki ja noitarumpu. Elokuvassa Joulupukki löytää ihmeellisen kirjeen Vekara nimiseltä lapselta, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä kirjeessä toivotaan. Samalla kun Joulupukki tonttuineen yrittää selvittää kirjeen salaisuutta alkaa kylässä tapahtua kummia. Elokuvan tunnuskappale Joulupukin töissä on menevä joulurokki, joka ainakin meidän perheessämme on iskenyt niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Laulu, niin sävel kuin sanat, on J. Karjalaisen (1957– ) käsialaa.


<3 Mi piace

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 15. luukku


Yksi ehdottomista joululaulusuosikeistani on Heino Kasken (1885–1957) Eino Leinon (1878–1926) sanoihin säveltämä Joululaulu lapsille, joka tunnetaan paremmin nimellä Mökit nukkuu lumiset. Itse pidän enemmän nimestä Joululaulu lapsille, sillä siinä korostuu laulun sanojen tarinallisuus, jota myös laulun melodia tukee. Minusta on ihana ajatella laulua iltasatuna lapselle, joka kiihkeästi odottaa joulua. Sävellys on ilmeisesti 1940-luvulta, mutta runo on vanhempi, ja julkaistu ensikerran ilmeisesti vuosisadan vaihteessa.


<3 Mi piace

Christmas på Lillan


Odotukseni Christmas på Lillanin suhteen olivat korkealla. Olen kuullut Emilia Nymanin laulavan aiemminkin ja tiesin odottaa korkeatasoista esitystä niin lauluteknisesti kuin tulkinnallisestikin. Myös Arttu Takalon maine erinomaisena muusikkona oli tuttu. Korkeista odotuksistani huolimatta esitys onnistui yllättämään minut positiivisesti.

Esitys alkoi perus hyvänä konserttina, mutta illan edetessä laulujen sovitukset muuttuivat yhä rohkeammiksi ja Nymanin upea ääni sekä illan orkesteri pääsivät todella oikeuksiinsa. Konsertin ohjelmisto koostui amerikkalaisten joululaulujen klassikoista painottaen 1930–1950 -lukujen musiikkia. Kappaleiden välissä Nyman kertoi lyhyesti faktoja sekä muutamia anekdootteja lauluihin liittyen. On vaikea nimetä yhtä tai kahta suosikkia illan ohjelmistosta. Mutta jotain esityksen ja sovitusten tasosta kertoo sekin, että kuluneimmatkin kauppakeskusten jouluhulinoiden taustamusiikkeina hermoja riipivät korvamadot syntyivät kuin uudestaan ja muuttuivat mielenkiintoisiksi Takalon ja Nymanin käsissä. Osa kiitoksesta kuuluu myös orkesterille, josta Takalon vibrafonin lisäksi sooloillaan esiin nousivat erityisesti saksofonisti Petri Puolitaival ja rumpali Jussi Lehtonen.

Nymanin kertoessa viimeisen laulun olevan käsillä yleisöstä vaadittiin jo lisää. Varsinainen ohjelma loppui herkkään Have Yourself A Merry Little Christmasiin, mutta lisäksi kultiin vielä kaksi encore-laulua. Siinä missä Sibeliuksen Giv mig ej glans ej guld ej prakt oli yksinkertaisuudessaan puhtaan kaunis, räjäytti Adamin O Holy Night potin lopullisesti soul-henkisellä sovituksellaan. Nymanin tulkinta on vertailukelpoinen suurten naislaulajien kuten Celinen Dionin ja Barbara Streisandin tulkintoihin. Lopussa yleisö osoitti suosiotaan silmät kyynelissä seisten ja huutaen.

Lauantai-illan esitys oli tällä erää viimeinen Christmas på Lillanin esitys. Olisi kuitenkin toivottavaa, että Christmas på Lillan ja Nymanin ja Takalon yhteistyö saisi jatkoa. Esityksen voimakkaampi markkinointi, myös suomenkieliselle yleisölle, täyttäisi varmasti salin useampanakin iltana.


<3 Mi piace

lauantai 14. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 14. luukku


Yksi lapsuuden joululaulusuosikeistani oli Mele kalikimaka eli Hawaiian Christmas Song. Laulussa on hyvä swingi ja mele kalikimaka tuntuu yksinkertaisesti hauskalta sanoa.

Mele kalikimakan on säveltänyt vuonna 1949 amerikkalainen havaijilaissyntyinen säveltäjä R. Alex Anderson (1894–1995), joka on tunnettu myös muista Havaiji-teemaisista lauluistaan. ’Mele kalikimaka’ on havaijinkieltä ja tarkoittaa ’Hyvää Joulua’. Fraasi on suora lainaus englanninkielisestä fraasista ’Merry Christmas’, mutta havaijinkielellä lausuttuna se muuttuu muotoon mele kalikimaka.


<3 Mi piace

perjantai 13. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 13. luukku


Tänään vietetään Lucian päivää. Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin ja punaiseen vyöhön, kantaa päässään kynttilä kruunua ja kädessään kynttilää, tuo valoa talven pimeyteen. Lucia-neito linkittyy mielenkiintoisella tavalla myös Puccinin La Bohèmeen, jossa Mimì tavatessaan ensikertaa Rodolfon etsii valoa sammuneeseen kynttiläänsä, ja aariassa "Sì, mi chiamano Mimì" hän kertoo että häntä kutsutaan Mimìksi, vaikka hänen nimensä on Lucia. Mutta niin paljon kuin rakastankin La Bohèmea, on nyt aika siirtyä takaisin joulukalenteriin.

Kerran juttelin erään vanhemman rouvan kanssa, joka muisteli kauhulla nuoruutensa Lucia-kulkueita. Hänellä oli nuorena pitkät ja paksut vaaleat hiukset, ja vuosi toisensa jälkeen hänet valittiin Luciaksi kantamaan kynttiläkruunua. Kruunun kynttilät olivat valuttaneet steariinia hiuksiin ja päänahkaan, minkä seurauksena Lucian päivän muistoksi oli jäänyt ennen kaikkea se kipu, kun äiti oli kammannut kuivunutta steariinia irti hiuksista. Omassa lapsuudessani Lucia-kulkue tarkoitti kuitenkin ennen kaikkea kivaa keskeytystä koulupäivään kun sai pukeutua valkoiseen pukuun, kantaa kynttilää ja kiertää laulamassa Sankta Luciaa.


<3 Mi piace

torstai 12. joulukuuta 2013

Tekijä: Emilia Nyman


Emilia Nyman (1980– ) on helsinkiläinen näyttelijä. Hän valmistui Göteborgin Balletakademienista musikaalinäyttelijäksi vuonna 2002, minkä jälkeen täysin kaksikielinen Nyman on työskennellyt näyttelijänä Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisillä näyttämöillä. Lisäksi Nyman on opiskellut laulua mm. workshopissa VocalPower Academyssa Los Angelesissa Elisabeth Howardin johdolla sekä Jo Estill -metodin workshopeja mm. Anne-Marie Speedin johdolla. Nyman on ollut kiinnitettynä Helsingin Kaupunginteatterin näyttelijäkuntaan vuodesta 2008. Näyttelijäntyön ohella hän on toiminut laulunopettajana sekä laulanut useissa erilaisissa kokoonpanoissa. Nymanilla on myös oma yhtye EC, jolta on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä (2008 ja 2013). Laulajana Nyman on todella monipuolinen, ja hänen äänensä ja laulutekniikkansa taipuu tyylistä toiseen aina klassisesta laulusta souliin. Hyvä esimerkki Nymanin huikeasta laulutaidoista kuultiin alkuvuodesta, kun Nyman esiintyi Areenan aarteet -konsertissa. Lisää Areenan aarteista ja Nymanin tekemästä vaikutuksesta voi lukea mm. Kaisan Being Alive -blogista. Olen muuten aivan samaa mieltä kuin Kaisa, haluan nähdä Emilia Nymanin isoissa rooleissa!

Seuraavaksi Nymania voi nähdä ja kuulla Arttu Takalon ja Nymanin joulukonsertissa Christmas på Lillan Lilla Teaternissa. Christmas på Lillan saa ensi-iltansa huomenna perjantain 13.12. Ilokseni Emilia Nyman suostui kertomaan minulle hieman lisää Christmas på Lillanista jo näin etukäteen.

Miten idea Christmas på Lillanista sai alkunsa?
Idea syntyi sopivasti Lilla Teaternin pikkujouluissa. Olin laulamassa Lillanin jo traditioksi muuttuneessa joulukabareessa ja siellä tutustuin Arttu Takaloon. Illan aikana juttelimme musiikista ja totesimme, että vaikka amerikkalaisessa tyylissä on jotain hyvin sanoisinko "imelää", on siinä kuitenkin jotain niin hienoa ja siitä tulee älyttömän hyvä fiilis. Samassa totesimme, että pitäisihän sitä joskus tehdä sellainen joulukonsertti. Shampanjan innoittamana päätin ottaa tilaisuudesta vaarin, ja käännyin heti Lilla Teaternin johdon puoleen. Onnekseni he olivat myös shampanjan ystäviä, ja niin me sovimme, että vuoden päästä on konsertti!

Mitä ja millaisia lauluja esität konsertissa, ja onko lauluissa mukana jokin ehdoton suosikki?
Esitän ensisijaisesti itselleni tärkeitä joululauluja. Suosikkini on The Christmas Song -niminen kappale. Toinen ehdoton suosikki on Have Yourself A Merry Little Christmas, jonka saan vihdoin esittää tässä konsertissa. Mukana on todellisia klassikoita, joita ilman ei tätä konserttia voisikaan sanoa 50-luvun, Bing Crosbyn ja Frank Sinatran innoittamaksi. Suurin ero suomalaisiin joululauluihin, ja nimenomaan suomalaisiin sävellyksiin, on laulujen kepeä ja hilpeä tunnelma, joka tuo jouluun myös sen toisen puolen, sen lapsenomaisen innostuksen ja odotuksen tunteen. Suomalaisissa sävellyksissä on useasti haikea ja voimakas tunnelataus ja se luo hyvin erilaisen tunnelman.

Onko jotain muuta mitä haluaisit sanoa?
Olen todella iloinen saadessani toteuttaa yhden unelmistani, ja aivan ihanassa teatterissa aivan mielettömän orkesterin kanssa! Kiitos siitä. Ja toivotan kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Toivottavasti nähdään konsertissa ;)

Christmas på Lillanin lisäksi Nymanin voi nähdä mm. nyt pyörivässä Tohtori Zivagossa sekä maaliskuussa ensi-iltansa saavassa Tarzanissa.


<3 Mi piace


Nymanin tärkeimpiä rooleja HKT:ssa ja muualla, mm.
               Flickan med svavelstickan (Flickan), Unga Teatern 2010
               West Side Story (Maria), Samppalinna, Turku 2010
               Maija Poppanen (Maijan understudy), HKT 2009
               Rebecca (Minän understudy), HKT 2008
               Kaunotar ja Hirviö (Kaunottaren understudy ja Silly Girl), HKT 2007
               Evita (Rakastajatar), HKT 2006
               Miss Saigon (Kim understudy), HKT 2004
               Kick (Madde) Svenska Teatern 2003
               Hair (Jennifer) UIT, Peacock 2003

Joulukalenteri 12. luukku


Muuttopäivä. Muuttaminen ei ole herkkua koskaan, ei joulukuussakaan, mutta minkäs teet. Toivottavasti saamme kodin edes jotenkin valmiiksi ennen joulua. Vaikka toisaalta, joulun pyhinä olisi hyvin aikaa purkaa muuttolaatikoita vaikkapa sitten sacherkakun voimalla…nam.

Kaunis ja haikea I’ll Be Home for Christmas ei suinkaan kerro muuttokiireistä ja toiveista saada koti kuntoon ennen joulua, vaan paljon vakavammasta poissaolosta. Laulun kertoja on II Maailmansodan sotilas, joka kirjoittaa kirjettä kotiin rintamalta. Kirjeessään hän lupaa tulla kotiin jouluksi ja pyytää perhettään varautumaan jouluun. Hän haaveilee lumesta, mistelin oksasta ja lahjoista joulukuusen alla. Laulun lopussa on kuitenkin melankoliaa; Hän saapuu kotiin, ainakin unelmissaan. Laulun on säveltänyt amerikkalainen säveltäjä Walter Kent (1911–1994), myöhemmin säveltäjäksi on lisätty myös Buck Ram (1907–1991), ja tekstin on kirjoittanut Kim Gannon (1900–1974). Ensimmäisen kerran laulu levytettiin vuonna 1943, jolloin esittäjänä oli Bing Crosby.


<3 Mi piace

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 11. luukku


All I Want for Christmas Is You on Mariah Careyn (1970– ) Merry Christmas albumilta lohkaistu single vuodelta 1994. Kappaleen ovat kirjoittaneet Carey ja Walter Afanasief. Se on menestynyt maailmanlaajuisesti, ja se on yksi maailman myydyimmistä singleistä. All I Want For Christmas Is You kuullaan myös elokuvassa Love Actually (2003) Olivia Olsonin (1992– ) esittämänä. Minun jouluodotukseeni kuuluu olennaisena osana Love Actuallyn (jossa muuten on hyvä soudtrack ja erinomaisia näyttelijöitä kuten Emma Thompson, Alan Rickman, Colin Firth jne.) katsominen, mieluiten joko yksin tai erittäin tarkasti valitussa seurassa. Kun alkaa tuntua siltä, että kiire kaatuu päälle ja asioita on liikaa tehtäväksi, on hyvä jättää siivous, lahjojen metsästys, leipominen ja muut ehdottoman tärkeät ”tämä täytyy hoitaa nyt heti tai koko joulu on pilalla” -tehtävät ja vetäytyä nojatuoliin katsomaan elokuvaa.


<3 Mi piace

tiistai 10. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 10. luukku


Varpunen jouluaamuna kertoo tarinan tytöstä ja varpusesta. Laulun varpunen ei ole tavallinen lintu vaan tytön kuollut pikkuveli, joka on lentänyt tervehtimään perhettään. Alkuperäisen, vuonna 1859 julkaistun runon on kirjoittanut Zacharias Topelius (1818–1898). On mahdollista, että Topelius on käsitellyt runossa omaa suruaan vain vuodenikäisenä kuolleesta pojastaan. Laulun on säveltänyt suomalainen säveltäjä Otto Kotilainen (1868–1936), jonka kynästä on muun muassa myös kaunis Kun joulu on. Laulu Varpunen jouluaamuna julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt K. A Hougberg.


<3 Mi piace

maanantai 9. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 9. luukku


Äidilläni on tapana laittaa joulukoristeet esille Annin päivänä eli 9. joulukuuta. Voi olla varma, että päivääkään aikaisemmin ei joulukoristeita näy, mutta kun Annin päivä saa, ilmestyvät myös koristeet. Koristeita laittaessaan äitini hyräilee eli laulaa kovaan ääneen! vanhoja joululauluja. Lapsuusmuistona mieleen tulee Reippahasti käypi askeleet, joka sopi loistavasti äidin koristelupuuhien tunnelmaan, kun me lapset pyörimme jaloissa. Nykyään jaloissa pyörivät jo lapsenlapset. Ainoa koriste, joka ei vielä tässä vaiheessa pääse esille on joulukuusi, jonka olemme perinteisesti hakeneet kahdestaan isäni kanssa vasta jouluaattona.

Reippahasti käypi askeleet on ruotsalaista alkuperää oleva joululaulu. Sen on säveltänyt ruotsalainen säveltäjä ja opettaja Emmy Köhler (1858-1925). Laulu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1901 nimellä Raska fötter springa tripp, tripp, tripp. Alkuperäiset sana on kirjoittanut Sigrid Sköldberg-Pettersson (1870-1941).


<3 Mi piace