perjantai 6. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 6. luukku


Suomen laulu on yksi tunnetuimmista isänmaallisista mieskuorolauluistamme. Laulu, sellaisena kuin me sen tunnemme, on Fredrik Paciuksen säveltämä ja se esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1856. Fredrik Pacius (1809–1891) oli saksalaissyntyinen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka vietti kuitenkin suurimman osan elämästään Suomessa. Paciusta pidetäänkin suomalaisen taidemusiikin isänä. Hänen kynästään on Suomen laulun lisäksi peräisin myös Maamme laulu, vuodelta 1848 ja ensimmäinen suomalainen ooppera Kaarle kuninkaan metsästys vuodelta 1852. Suomen laulussa kuuluu vahvasti fennomanian henki ja pienen kansan kaipuu itsenäisyyteen ja omaan kulttuuriin. Laulun teksti ja alkuperäinen sävellys ovat ilmeisesti jo vanhempaa alkuperää. Alkuperäinen sävellys on hävinnyt, mutta Pacius oli ilmeisesti lukenut runon lehdestä ja saanut siitä innoituksen. Alkuperäinen runo on ruotsinkielinen eikä suomenkielisten sanojen kääntäjästä ole varmuutta.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi, tässä vielä Suomen laulun sanat kokonaisuudessaan, vaikka usein siitä esitetäänkin vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.

Kuule, kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu!
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!
Kuule, hongat huokaileepi, kuule, kosket pauhaileepi!
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Katso, hanget pohjoisessa välkkyy päivän paistehessa!
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!
Katso, pohjan taivas öillä säihkyyleepi sädevöillä!
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Kukkivissa laaksoloissa purot pulppuu pensastoissa.
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!
Metsät soivat harjanteilla, tuulet tuolla tuntureilla.
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Kaikkialla ääni kaikuu, kaikkialla kielet raikuu.
Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!
Sydäntä jos suotu sulle, murheess', ilossakin kuule
Suomen laulua! Suomen laulua!


<3 Mi piace

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti